SYTYN SANOMAT 2022

Salon Syty ry on potilas- ja vammaisyhdistystoiminnan, tiedon ja vertaistuen keskus. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää alueensa potilas- ja vammaisyhdistysten sekä kansanterveysyhdistysten yhteistoimintaa, niiden yhteisiä ja yhtäläisiä etuja sekä parantaa jäsenyhdistystensä yleisiä toimintaedellytyksiä. 

Sytyn Sanomat ovat kerran vuodessa julkaistava tiedotuslehti, joka on Salonjokilaakson asiakaslehti vuodesta 2021. SJL Media hoitaa x määrän tilattuja juttuja kuvineen, taittaa ja hoitaa ilmoitusvalmistuksen, painon ja jakelun. 

Vuoden takainen Sytyn Sanomat

Työtehtäviin paneutuminen

Minä sain tehtäväkseni käydä haastattelemassa muutamaa Sytyn Sanomiin tulevaa juttua. Työharjoittelun aikana olin käynyt jo itsenäisesti juttukeikoilla, joten en hypännyt varsinaisesti mihinkään uuteen hommaan. 

Haastatteluihin valmistautuminen alkoi sillä, että tutustuin etukäteen lähetettyyn aineistoon. Minulla oli vino pino koneelta tulostettua esimateriaalia, jotta tietäisin mitä kysyä ja mistä on kyse kun pääsen paikan päälle. Mikään aiheista ei ollut minulle entuudestaan tuttu, joten etukäteen sisältöön tutustuminen oli tärkeää. Tulosteiden lisäksi etin netistä tietoa ja selvitin, minne pitää mennä ja mihin aikaan. 

Haastatteluiden kellonajat oli sovittu jo etukäteen, joten sen suurempaa aikataulutusta minun ei sen puoleen tarvinnut tehdä. 

Juttuaihioiden tiedot ja materiaalit

Samat esimateriaalit koneella

Hypokoirakoulutus 30.3

Nettisivuilta löysin paljon tietoa hypokoirista

Hypokoirakoulutuksesta menin kuulemaan Salon koirahalliin kouluttaja Elisa Forsmanilta ja Hilla-koiran omistajalta Erika Druggelta. Löysin jo etukäteen hyvin tietoa netistä Hypokoira Ry:n ja Scentalertdogsin sivuilta. Erikasta ja Hilla-koirasta löytyi myös vuoden vanha juttu Salonjokilaakson arkistoista, joten tiesin heidän tarinansa ennen paikalle menemistä ja osasin kysyä tämän hetken kuulumisista ja edistyksestä. 

Elisa Forsman oman koiransa kanssa

Erika ja Hilla-koira

Hyte-koti ja sote-alan oppisopimusopiskelija 31.3

Salon seudun ammattikoululla tapasin sote-alan oppisopimusopiskelijan. Vaikka en oppisopimukseen ollut etukäteismateriaalia enempää perehtynyt, niin haastattelu oli silti mielekäs ja helppo, kuin olisi kysellyt kuulumisia. Kävimme läpi kuka hän on, miksi hän oli lähtenyt oppisopimuksella opiskeluun ja mitä hyviä ja huonoja puolia opiskeluun sisältyy. 

Hyte-kodista otin enemmän kuvia kuin muista juttukohteista. Pyysin kuviin mukaan myös muutamia opiskelijoita ja he suostuivat ilomielin. 

Tämän lisäksi otin kuvia oppisopimusopiskelijasta ja henkilökunnasta. 

Salon apuvälinelainaamo ja hoitotarvikejakelu - kokeilussa älykaapit 31.3

Tämä oli aiheista minulle kaikista vierain enkä löytänyt sellaista tietoa, että olisin täysin ymmärtänyt mistä on kyse. Mutta lähdin paikan päälle avoimin mielin ottamaan selvää! 

Apuvälinelainaamosta ja hoitotarvikejakelusta tuli paljon asiatekstiä, käytännön asioita, toimintatapoja ja ohjeistuksia. Edellisiin paikkoihin verrattuna tästä minulla oli eniten paineita, koska en ollut varma osaisinko kysyä jotain mitä heiltä saattaisi jäädä mainitsematta. Hoitohenkilökunta selitti kuitenkin niin kattavasti palveluiden sisällöstä, ettei minun tarvinnut juurikaan muuta kuin ottaa tieto ylös. 

Apuvälinelainaamon fysioterapeutit

Noutoautomaatin vieressä poseeraa hoitotarvikejakelun vastuuhoitaja

Jälkipyykki 

Haastatteluiden jälkeen oli aika purkaa ääninauhat järkeväksi tekstiksi, että niistä olisi helppo poimia pätkiä itse lehtijuttuja varten. Tämä olisi kokemuksesta se eniten aikaa vievin osuus. Tiesin jo etukäteen, kuinka kauan minulla menisi suurin piirtein alle puolen tunnin mittaisen nauhan purkamiseen, joten pystyin suunnittelemaan seuraavan parin päivän aikataulun niin, että ensin purkaisin muutaman tunnin nauhoja ja sitten muokkaisin osan kuvista. 

Nauhoitteista saa yleensä suhteellisen hyvin selvää, mutta kelaamiseen ja kirjoittamiseen menee oma aikansa. Vaikka suurimmaksi osaksi lainasin suoraan puhujien kertomuksia, niin siivosin tekstin oikeinkrjoitusta, jätin välistä pois täytesanoja ja muotoilin lauseita luettavampaan muotoon. 

Nauhojen purkamisen yhteydessä haarukoin ja valitsin parhaat kuvat. Sitten muokkasin ne Adobe Lightroomilla, ennen toimiston koneelle siirtämistä. Toimiston koneella kävin kuvat vielä photoshopilla läpi ja tallensin ne PSD. muotoon, jotta ne voisi siirtää taitto-ohjelmaan sitten kun tarvitsee. Tiedostot nimesin mahdollisimman selkeään ja etsittävään muotoon. 

Taittoon suunniteltua lay outtia.