Mitä on kestävä kehitys?
Kestävä kehitys on jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnallista muutosta maanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti, jolla pyritään turvaamaan kauaskantoiset seuraukset ja edellytykset tuleville sukupolville.
"Kestävällä kehityksellä tarkoitetaan biologisessa kontekstissa sellaista ihmisyhteisöjen toimintamallia, joka ei heikennä tulevien sukupolvien olemassaolon mahdollisuuksia. Tällöin lähtökohtana on biologisen monimuotoisuuden ja toimivien ekosysteemien säilyttäminen." - Turun yliopiston blogi
Lähtökohtana kestävällä kehityksellä on huoli planeettamme jaksamisesta, sekä ihmisten välisestä eriarvoisuudesta.
Eri tulokulmia kestävään kehitykseen ovat ekologinen kestävyys, taloudellinen kestävyys, sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys.
Kestävää kehitystä on tarkasteltava eri tulokulmista, sillä;
- - Se antaa tulevaisuuden sukupolville mahdollisuuksia parempaan elämään.
- - Epätasa-arvoisuutta tapahtuu edelleen riippuen ihmisen sukupuolesta, etnisyydestä ja tuloista riippuen.
- - Köyhyys ja koulutuksen puute ovat edelleen globaaleja ongelmia.
- - Poliittiset päätökset vaikuttavat meihin myös yksilötasolla.
- - Kestävä talous helpottaa kohtaamaan uusia haasteita, kuten väestön ikääntymisestä aiheutuvia kasvavia sosiaaliturva- ja terveysmenoja.
- - Tuotteiden ja palvelujen tuotanto ja kulutus on uudistettava, koska ympäristöjalanjälkeä on pienennettävä.
- - Kaikille on varmistettava ravitseva ja ympäristön kannalta kestävä ravinto.
- - Vaikka osa kaupungeista on edelläkävijöitä, useimmissa kaupungeissa kestämätön luonnonvarojen käyttö, saastuminen ja epäoikeudenmukaisuus jatkuvat.
- - Pariisin ilmastosopimuksen toteutumisella on suuri merkitys kestävän kehityksen toteuttamisessa.
- - Omaa kuluttamista tarkastelemalla on helpompi ymmärtää yhteiskunnallisia tavoitteita ja pyrkiä toteuttamaan niitä.
Elinkaariajattelu
Elinkaariajattelulla tarkoitetaan sitä, että riskejä tai ympäristö- tai terveysvaikutuksia arvioitaessa ei rajoituta ainoastaan tuotteen ympäristö- tai terveysvaikutuksiin, vaan lasketaan mukaan tuotteen tuotantoketjun ympäristökuorma.
Kiertotalous
Kiertotalous on talousjärjestelmä, jonka tavoitteena on, että talous toimii ympäristön kantokyvyn rajoissa. Tämä tapahtuu pitämällä materiaalit ja tuotteet mahdollisimman pitkään kierrossa niin, että niiden arvo samalla säilyy.
Hiilijalanjälki
Tarkoittaa ilmastokuormaa, joka syntyy toiminnan, tuotteen tai palvelun takia. Ilmastonkuormitus aiheuttaa ilmastonmuutosta lisäämällä kasvihuonekaasuja maapallon ilmakehään.
Agenda 2030
Valitsin YK:n Agenda 2030-kestävän kehityksen suunnitelman 17 globaalista tavoitteista minulle 7 tärkeintä kohtaa. Miten nämä toteutuvat omassa elämässäni kotona, työpaikalla ja vapaa-aikanani?
Terveellinen elämä ja hyvinvointi kaiken ikäisille
Terveysriskien hallitseminen ja yleiskattava terveydenhuolto ovat kaikkien oikeus.
Hyvä koulutus
Kaikilla on yhtäläinen oikeus saada tasa-arvoista koulutusta.
Puhdas vesi ja sanitaatio
Kaikilla on yhtäläinen oikeus turvallisen ja edullisen juomaveden saamiseksi.
Vastuullista kulutusta
Luonnon kantokyvyn parantaminen varmistaa meille luonnonvarojen käytön ja niiden säilymisen.
Vedenalainen elämä
Monien ihmisten elinkeino on kiinni merten luonnonvaroissa. Ja n. 50% maamme hapesta muodostuu merissä.
Maanpäällinen elämä
Luonnon monimuotoisuuden ja maaekosysteemien häviäminen horjuttaa koko luonnon tasapainoa.
Rauha, oikeudenmukaisuus ja hyvä hallinto
Kaikilla on oikeus päästä oikeuspalveluihin. Väkivallan ja ihmiskaupan eliminointi tekisi maailmastamme turvallisemman.
Miten valitsemani kohdat näkyvät
- kotona
- - syön terveellisesti ja pidän huolen kehostani
- - kierrätän arjessa syntyvät jätteet, käyttämättömät vaatteet ja huonekalut
- - minimoin ruokahävikin
- - suosia lähellä tuotettua luomuruokaa ja vastuullista kalastusta
- työpaikalla/koulussa
- - noudatan suositeltuja turvallisuus- ja hygieniaohjeistuksia
- - en pidä turhaan päällä sähkölaitteita
- vapaa-ajalla?
- - etsin itsenäisesti tietoa terveysriskejä ennaltaehkäisevistä tavoista
- - ystäviä nähdessäni suosin kimppakyytejä
- - en osta turhia asioita
- - en roskaa luontoa
- - syön terveellisesti ja pidän huolen kehostani
- - kierrätän arjessa syntyvät jätteet, käyttämättömät vaatteet ja huonekalut
- - minimoin ruokahävikin
- - suosia lähellä tuotettua luomuruokaa ja vastuullista kalastusta
- - noudatan suositeltuja turvallisuus- ja hygieniaohjeistuksia
- - en pidä turhaan päällä sähkölaitteita
- - etsin itsenäisesti tietoa terveysriskejä ennaltaehkäisevistä tavoista
- - ystäviä nähdessäni suosin kimppakyytejä
- - en osta turhia asioita
- - en roskaa luontoa
Elämäntapatesti
Asumis- ja ostokulutukseni on selkeästi keskiverto testin tekijää suurempi, mutta liikkumis- ja ruokakulutukseni pienemmät. Asumismenoissa varmasti eniten vaikutti tavallisen sähkön käyttö, veden kulutus sekä talvilämmitys vanhassa talossa.
Huomaan, että edellisen tehtävän agendoihin nähden omissa kulutustavoissani on ristiriitoja ja parantamisen varaa. Suurin ristiriita näkyy veden käytössä. Pidän vesien suojelua tärkeänä ja vaikka muuten omilla teoillani siihen pyrinkin, niin veden kulutukseni on silti todella suurta. Toinen ristiriita näkyy vastuullisen kulutuksen kohdalla, voisin kierrättää vielä paremmin ja vähentää ruokahävikkiä. Tosin liikkennekulutuksen ja päästöjen kohdalla agenda ja omat tulokseni ovat mielestäni linjassa.
Miten kehittäisin omaa toimintaani kestävämpään suuntaan?
Asuminen
- Laitteiden kytkeminen pois valmiustilasta jatkojohdon katkaisimesta tai ajastimella.
- Sähkösopimuksen vaihtaminen ekosähköön.
- Suihkussa vedenkulutuksen pienentäminen; lyhyempiä suihkuja ja hana kiinni pesun ajaksi.
- Energiatehokkaampien kodinkoneiden suosiminen.
Liikenne ja matkailu
- Lyhyemmillä matkoilla keskustassa pyörän käyttö tai kävellen.
- Kimppakyytien suosiminen.
- Tulevaisuudessa harkitsen tarvitsenko autoa ollenkaan. Ja jos tarvitsen niin mahdollisesti biokaasulla tai sähköllä toimivan auton hankinta.
- Yhden pidemmän reissun suosiminen mieluummin kuin monta pientä reissua vuodessa.
Ruoka
- Suosin suomalaista ja lähellä tuotettua ruokaa.
- Katson löytyykö luomua, reilun kaupan tai avainlipulla merkittyjä tuotteita.
- Ruokaostosten etukäteen suunnittelu hävikin vähentämiseksi.
- Alennettujen tuotteiden hyödyntäminen.
Ostokulutus ja muut menot
- Kirpputorien suosiminen tavaroiden ostossa ja myynnissä.
- Vaatteiden ja tavaroiden korjaaminen ja entisöinti pois heittämisen sijaan.
- Vältän turhan materian ostamista niin itselle kuin muille lahjoiksi, ja suosin elämyslahjoja.
Joutsenmerkki on Pohjoismaiden yhteinen ympäristömerkki. Joutsenmerkittyjen tuotteiden ja palveluiden on täytettävä tiukat ympäristövaatimukset, jotka perustuvat elinkaariajatteluun eli huomioivat tuotteiden raaka-aineet, valmistuksen, käytön sekä loppusijoituksen. Lisäksi vaatimuksia asetetaan laadulle, terveydelle ja turvallisuudelle. Joutsenmerkki kertoo tuotteen olevan ympäristön kannalta parhaiden joukossa.
Euroopan unionin ympäristömerkki on samalla tavalla puolueeton, vapaaehtoinen, määräaikainen ja positiivinen ympäristömerkki kuin Pohjoismainen ympäristömerkki. Suomessa EU-ympäristömerkki on käytössä mm. eräissä maaleissa, voiteluaineissa ja tekstiileissä.
EU:n luomumerkin eli Eurolehden käyttö on pakollista kaikissa EU:ssa valmistetuissa valmiiksi pakatuissa luomuelintarvikkeissa. Muissa luomutuotteissa ja EU:n ulkopuolelta tuoduissa luomutuotteissa merkin käyttö on valinnaista. Eurolehti-tunnuksen käyttö edellyttää toimijan kuulumista luomuvalvontaan sekä tunnuksen käytöstä annettujen säännösten ja ohjeiden noudattamista.
FSC® (Forest Stewardship Council) on kansainvälinen jäsenjärjestö, joka edistää vastuullista metsienhoitoa metsäsertifioinnin avulla. FSC-merkki puu- tai paperituotteessa kertoo kuluttajalle, että tuote on peräisin vastuullisesti hoidetusta metsästä. FSC on maailman käytetyin puun alkuperäketjun todentamisen väline.
Luomu -valvottua tuotantoa -merkki eli ns. aurinkomerkki noudattaa EU:n asetuksen luomuehtoja ja osoittaa että tuote on suomalaisen viranomaisen valvonnassa. Tuote on valmistettu, pakattu tai etiketöity Suomessa.
Reilun kaupan merkki tuotteessa kertoo vastuullisuudesta. Tuote täyttää kansainvälisesti sovitut Reilun kaupan sosiaaliset, taloudelliset ja ympäristöön liittyvät kriteerit.
Avainlippu on rekisteröity yhteisömerkki. Merkki kertoo, että tuote on valmistettu tai palvelu on tuotettu Suomessa ja työllistää Suomessa.
Pupumerkki on eläineettisen kosmetiikan tunnus. Sitä voivat käyttää tuotteissaan yritykset, jotka noudattavat eurooppalaisten ja amerikkalaisten eläinsuojelujärjestöjen yhteistä kansainvälistä eläinkokeettoman kosmetiikan standardia, Humane Cosmetics Standard HCS:ia.
TCO on kansainvälinen kestävän kehityksen sertifikaatti IT-tuotteille. Merkki myönnetään, jos yritys sitoutuu tuotteiden koko elinkaaren ympäristövaikutusten minimointiin, noudattaa tuotantolaitoksissaan yhteiskuntavastuuta ja turvaa työntekijöidensä oikeudet. Myös ergonominen muotoilu ja käyttäjäturvallisuus on huomioitu merkin saaneissa tuotteissa.
